nolla.net rukamatka 13.3. - 17.3.2003
goingto vei 5 nolla.nettiläistä ja kasan demiläisiä Rukalle. Tässä reissun tunnelmia muutaman matkalla olleen kertomana.
catrin tunnelmat
Vaikka onkin siis vaikea ehkä uskoa, en suinkaan ilmoittautunut matkalle
Demi-lehden kautta vaan kuuluin nolla.netin suuren suureen porukkaan, joka
oli kuitenkin ehkä hyvä...enhän omista edes vaaleansinistä lautailutakkia.
(täytyy pistää harkintaan!)
Menomatka oli vielä hiljaisempaa koska keskustelua ei niin kauheasti
syntynyt, mutta kiitos varsinkin "äijämme" eli Paavon(vai mikäs sen nimi nyt
oli...?), rupesi homma etenemään kivasti kun päästiin perjantaihin.
Vaikka bussimatka tuntui perjantaina väsymyksenä, oli pakko pakottaa itsensä
tarkastamaan rinteet jotka oli todella hyvässä kuosissa. Illalla järjestetty
pulkkakisa kaikessa naurettavuudessaan oli tietenkin pakko käydä voittamassa
ja nauramassa muiden onnettomille yrityksille... palkinnot olivat tottakai
Demi-lehden krääsää. Suuri disautus poikia kohtaan jotka jäi mökkiin. Olitte
tosi epä-urheilullisia! (monkyn kommentti: oltiin väsyneitä ;)
Lauantai ja sunnuntai tulikin sitten laskettua enemmän tai vähemmän
selvinpäin, ja illat/yöt vietettiin Pisteessä rinteen toisella puolella
jossa syntyi "mieleenpainuvia"ihmissuhteita. (varsinkin Nykäsen Matti jätti
ikuiset arvet meikeläisen sydämmeen...). Peltsi ja Juuso oli myös ihan ok
jätkiä vaikka ne luulikin olevansa jotain oikeita julkkiksia.
Vaikka reissusta jäi uupuumaan Monkyn lupaamat eritteet ja poikarakkaus oli
reissu silti älyttömän hieno. Ja ihan kaikkea tässä ei kehtaa edes
mainita:)...ja mulle on aivan turha lähettää laskua siitä vessan
pistokkeesta. Catri kiittää.
stubu kertoo.
Matka lähti käyntiin varsin leppoisasti, ensin tuoppia asemalla, kaljakassit kaupasta bussimatkaa
varten. Meininki oli siis oikea heti alusta lähtien. Matkanjärjestäjä tarjosi meille vielä upouudet
Demi-lehdet kätösiimme, joten hauskaa riitti siltäkin saralta. Opimme mm. miten luodaan vituntaagi
skeittityyli! Huonosti nukutun bussimatkan jälkeen saavuimme Rukan maisemiin ja korkkasimme
huoneen. Sairainta oli huoneen avain, joka loisti poissaolollaan. Avaimen virkaa hoiti nelinumeroinen
sarja, jota oli yllättävän vaikea muistaa.
Ok, päästiin laskemaan melkein heti saavuttuamme loistavan sään voimin ja perjantai olikin
ehdottomasti paras ja darrattomin päivä. Löydettiin jopa vähän pyydaa lähimestoilta ja Hannu
nappasi pari hyvää kuvaa. Pari tuntia unta ja sitten keittoa urakalla. Piste-ravintolasta löytyi
kaltaistamme seuraa, muutaman paikallisen MattiNykäskopion lisämausteilla. Viikset ja Leviksen
501, that's the way I like it. Amistelun ym. hengauksen jälkeen taksilla nukkumaan.
Lauantai oli hieman darraisempi päivä, 80's hassuttelua ja överihaikkausta. Olikohan se Harppa joka
mainosti, että kestää 15 minuuttia kiivetä lähinyppylälle. Oikeasti tais kestää sellainen 45 minuuttia,
puolen tunnin vuorikiipeilyn seurauksena. Mutta lasku oli kuitenkin ihan jees, joten kyllä sen kesti.
Taas iltapäivällä unta ja heti perään keittoa. Baari oli sama kuin perjantainakin, tapasimme mm.
paikallisen joka oli kuin ilmetty John Lennon! Ainakin omasta mielestään..
Sunnuntai olikin sitten hiljaisin päivä laskun osalta, heikko sää ja kova tuuli heilutti hissejä. Päässä heilui ihan muista syistä. Laskettiin vaan muutamat turistijuoppolaskut ja sitten kämpille lepuuttamaan. Siinäpä se reissu pähkinänkuoressa, vitun hauskaa oli, pitäis suoraan viikoks mennä tollaselle reissulle. Pitää varmaan ehdottaa ens vuoden reissuks parin viikon hurjastelua Pattayan lomakohteessa, siinä olis jo ideaa nolla.net-reissulle!
monkyn päiväkirja.
ke 12.3. - Alkulämmittelyä.
Lähdin jo matkaa edeltävänä päivänä Hannulle bunkkaamaan. Illan mittaan joutuikin lähteä yhdelle, joten matkan pääasiallinen oheistoimintahan alkoi jo keskiviikkona.
to 13.3. - Lähtöpäivä.
Edellisen illan uuvuttamana heräsin sopivasti noin klo 17. Siitä sitten hannun kanssa lähdettiin kohti keskustaa. Hesen kautta mentiin odottelemaan pullmans baariin stubun saapumista paikalle. Muutaman sidukan jälkeen stubu jo saapuikin. Siinäpä sitten venttailtiin tuoppien ääressä lähtöhetkeä. Ennen yhdeksää piti toki hakea kaupasta matkaevästä.
Bussin saapumista odoteltiin kotvan aikaa. Pikkuhiljaa alkoi lisää porukkaa valumaan paikalle, joten epäilys väärästä lähtöpäivästä alkoi hälvetä mielestä. Kun bussi saapui ei ollut enää yhtään epäilyksiä siitä, etteikö matka olis mahdollisimman mukava. Sunny Buses-bussi oli suorastaan luksusta. Leveät penkit ja mukavaa kyytiä painava kuski. Kaiken kruunasi ilmaiset demi-lehdet joten aika ei käynyt pitkäksi.
pe 14.3. - 1. laskupäivä.
Bussi saapui rukalle sopivasti noin puoli tuntia ennen hissien aukeamista joten sitäkään ei tarvinut odottaa. Rukan omena osoittautui todella hyvällä paikalla olevaksi huoneistohotelliksi. Rinteeseen ovelta 10 metriä, aivan streetin välittömässä läheisyydessä. Aluksi lähdimme luonnollisesti saaruan rinteille koska siirtymätaival, jonka vieressä omena sijaitsee, laskeutuu siihen suuntaan.
Jo ensimmäinen lasku vakuutti, tällaista ei etelän nyppylöiltä saa. Rinteet hyvässä kunnossa, eivätkä ne lopu kesken. Toisen laskun jälkeen siirryimme pessarin hissin kautta metsään josta löysimme tiemme länsipuolelle.
Nousimme 2 hengen tuolilla huipulle, josta lähdimme laskemaan hoitamattomille rinteille, ja se kannatti.
Puuteriparatiisi löytyi oitis. Kun huomasin että laudan alla on enemmän pehmeää, kuin mitä etelässä on koko talvena tullut, ei mikään voinut enää pidätellä tukahdutettua vapaalaskun huumaa. Siinä paikassa viihdyttiin useamman laskun verran.
Kun päivän laskut oli omalta osalta takana, otin pienet päiväunet, jotka venyikin sinne klo 19 hujakoille. Noh, siitä oli hyvä aloittaa afterboard toiminta keiton säestyksellä. Kertailtiin Päivän tapahtumia ja valmistauduttiin Maija Vilkkumaan keikkaan, joka osoittautui pettymykseksi. Ski bistroon maksoi 12e + narikka ja kun pääsimme sisään huomasimme, että mesta on täynnä keski-ikäisiä viiksimiehiä. Itse en edes Maijaa nähnyt, kitaristin vaan, mutta kai se Maijakin sielä oli, kun ääni kuului ;). Yhden jälkeen siirryimme taksilla Pisteeseen jossa afterboardtoiminta oli vähän toista luokkaa. Aluksi oli hieman hiljaista, mutta porukka lisääntyi pikkuhiljaa. Illan edetessä joku saattoi nähdä jopa minut vetämässä muuvssia musiikin tahtiin. Pahus ettei videokameraa saanut viedä baareihin ;) Takaisin tultiin taksilla johon änkeytyi myös muutama ikäloppu rokkijätkä, mitkä haukku minut teiniks, jotain -74 jäbiä taisvat olla :D Kämpillä uni tuli nopeesti...
15.3. - 2. laskupäivä
Aluksi lähdimme tarkistamaan streetin, joka vaikutti hyväkuntoiselta. Pipe oli iso, melkein pääsin (uskalsin) lipin yli ;). Jalat jostain syystä lopetti yhteistyön joten lähdin hetkeksi huilimaan.
Kun hannu ja stubu tulivat syömään oli aika kehittää reissun sketsi. Stubu pukeutui kasarityyliseen asuun, laittoi tukan kuten Bert Lamarilla aikoinaan ja sitten lähdettiin kuvaamaan kasaritoimintaa. Aluksi otettiin parit hypyt nauhalle ja sitten mentiin kuvaamaan "The 80's avometodipläjäys".
Tässä vaiheessa Oulun vahvistukset saapuivat paikalle eli Harppa, Jussi ja Kimmo. Joiden kanssa lähdimme haikkaamaan saaruankukkulalle? Tuo "15 minuutin" haikkaus osoittautui rankemmaksi kuin oli ajateltu. Päätimme ottaa mahdollisimman suoran reitin huipulle joka ilmeisesti ei ollutkaan kovin nopea. Noin 45 minuutin, lopussa lähes pystysuoran, rämpimisen jälkeen oltiin huipulla. Itse jouduin vähänaikaa luuskuttamaan huipulla, ennen kuin jaksoi lähteä alas. Lasku ei kestänyt varmaan 2 minuuttia, mutta oli todellakin vaivan arvoinen, mahtavaa! Taas oli monky huumassa. Onneksi oli energiajuomatölkki mukana, niin alhaalla sai kulutetut voimat senverran takaisin, että jaksoi lähteä takaisin kämpille rentoutumaan ennen illan rientoja.
Afterboard alkoi taas illan tullen. Rakentelimme tölkkikasaa ja kateltiin bumtsibumia. Tälläkertaa jätettiin Ski Bistro väliin ja mentiin suoraan Pisteeseen. Sielä oli taas mannermainen meininki joka taisi olla jopa kovempaa, kuin edellisenä iltana. Nyt oli demiläisiäkin menossa mukana ;)
Jossain vaiheessa saimme idean lähteä vielä snedeemään catrin, hannun ja villen voimin. Siitä "snowskatin' after afterski"-reissusta jäi käteen jonkun verran videonauhaa ja hemmetisti mustelmia.
16.3. - 3. "laskupäivä"
Kunto petti sen verran pahasti, että laskemaan ei enää kyennyt lähtemään.
Huoneiden siivous aloitettiin ajoissa, noin tunti ennen bussin lähtöä. Siivouksen jälkeen aikaa jäi vielä Ski Bistrossa kahvilla käyntiin. Nähtiin se Vilkkumaan Maijakin siinä välissä. Sitten olikin lähdön aika.
17.3. - Reissun päätös.
Bussimatka sujui mukavan väsyneissä merkeissä ja kun aamulla saavuttiin helsinkiin oli kello aika tarkkaan kuusi. Puoli seitsemältä olinkin jo omassa autossa huristelemassa kohti Kotkaa.
Reissu oli kaikin puolin onnistunut. kiitokset kaikille mukana olleille, Sunny Buses kuskille Maukalle, joka takasi tasaisen kyydin, sekä goingto travelsille joka mahdollisti koko reissun.
Lisää tunnelmia videomuodossa (n. 40MB)
Kommentteja matkasta / jutusta voi laittaa monkylle.
ps. goingto järjestää vastaavanlaisen reissun 10.-14.4.2003.