Skeittivideokuvaukseen liittyvä kirjoitus

Lähes jokainen skeittauksen kanssa tekemisissä oleva tulee varmasti jossain vaiheessa törmäämään skeittauksen kuvaamiseen. Kautta aikojen on tehty skeittivideoita kaverin faijan kameralla, ja lopputulos on yleensä mahtavaa katseltavaa. Videolta on helppo saattaa muiden tietoisuuteen uusia temppuja. Että hops, hyppäsinpä nuo rappuset tyylillä, Pekka kuvasi. Skeittimedioiden joukossa skeittivideot ovat nousseet parissa vuodessa huikeasti - niin kuvaukseltaan kuin toteutukseltaankin.

Sony dcr-vx 1000

Nykyään - jopa Suomessa - jokainen, edes hiukan isompi temppu kuvataan. Skeittilehden valokuvissa voit huomata aina valokuvan toisessa laidassa videokuvaajan isoine kalansilmälinsseineen. Kaikki halutaan ikuistaa, eikä moni lähde yrittämään temppua ilman videokameraa.

Kamerat, kuten kaikki muukin elektroniikka, on kehittynyt valtavasti lähivuosina. Ennen skeittivideot olivat samaa harmaata massaa: kaikki oli kuvattu alkeellista kalansilmälisäkettä käyttäen, kuva tärisi eikä hyvistä väreistä ollut tietoakaan. Nykyään taas kaikilla on kamera sekä kalansilmä- tai laajakulmalisäke, jolla vangita skeittauksen kauneutta. Tämä juttu auttaa sinua kameran ja linssien käytössä, koska skeittikuvaus ei ole vain fisun teippaamista kameraan ja sillä sohimista.

Digitaalivideokameroita on periaatteessa kahta tyyppiä: yksikennoisia ja kolmikennoisia (3-CCD). Yksikennoiset maksavat noin 700 eurosta 1500 euroon (puhumme Sonyn videokameroista). Aina niitä ei kuvanlaadultaan - ainakaan päivänvalossa - erota kolmikennoista laisinkaan, mutta esim. pimeäkuvauksessa ne eivät tuota yhtä tarkkaa ja väririkasta kuvaa kuin kolmikennovideokamerat. Kolmikennoiset videokamerat maksavat huomattavasti enemmän. Skeittikuvauksessa suosittuja kameroita ovat muun muassa Sonyn dcr-vx 1000, dcr-vx 2000 ja dcr-trv 900. 1000-sarjan kameran ovat suosittuja kahvan, irtomikin ja hyvän väritoiston ansiosta. Olet saattanut nähdä niitä skeittivideoissa. Digitaalivideokamerat saattavat kuvata miniDV-nauhalle taikkapa HI8-nauhalle. Formaatti on silti digitaalinen ja kuva sekä ääni valtavan hyviä analogiseen verrattuna.

Hyvä skeittivideo, tai kuvaus, ei kuitenkaan välttämättä tarvitse kallista kolmikennoa - suuri osahan on kiinni kuvaajan taidoista. Tässä kuitenkin hieman nyrkkisääntöjä, vinkkejä ja tietoa hyvin tärkeistä säädöistä:

Fish-eye-linssiä ei tulisi käyttää liikaa (ainakaan kuvaamaan sillä ei opi!)

Kuvanvakain tulisi aina ottaa pois päältä fish-eye-linssillä kuvattaessa. Päällejäädessä näyttää kuin olisit teipannut linssisi kiinni; näyttää kuin linssi heiluisi edestakas ja irtoaisi.

Fish-eyellä kuvattaessa tulisi tarkennin säätää itse, koska kuva saattaa poukkoilla vauhdissa. Tarkenna kuva vaikka näin: laita linssi (lisäke) kiinni kameraasi, osoita sillä vaikka kaveriasi, ja odota kunnes kuva on tarkka. Loggaa tarkennin sitten manual-asentoon, ja BUM, kuva on tarkka eikä muuksi muutu.

Kameran polttoväli vaikuttaa siihen, kuinka laajasti fisu- tai laajakulmalinssisi vaikuttaa. Polttovälillä tarkoitetaan kameran laajinta kulmaa, laajakulmaa, kun zoomi on täysin takana.

Fisu- tai laajakulmalisäke sopii kameraan kierrekoon mukaan. Ei voi siis automaattisesti kysyä, sopiiko tämä linssi kameraani Sony vx-3000?

Varmasti jokaisesta digitaalivideokamerasta löytyy nappi, jolla säädetään kuvan valoisuutta. Nappi on nimeltään exposure, suomeksi se on aukko. Aukko määrää, kuinka paljon valoa pääsee CCD-kennolle. Jos siis kuvaat kynttilää pimeässä, ja haluat kuvasta kauniimpaa, säädä aukkoa pienemmäksi. Valon määrä siis vähenee, joten ympäröivä musta on mustempaa ja kynttilänvalo tarkempaa.
Välillä taas ulkona kuvattessa, auringon paistaessakin, on hyvä saada kuvaan lisää valoa. Päästä siis lisää valoa kennolle ja säädä aukkoa ylöspäin. Valoa kansalle!
Joissakin kameroissa on mahdollisuus säätää myös kuvan white balance (WB), eli valkotasapaino kohdalleen. Valkotasapaino määrää kuvattavan valkoisen, ja määrittää siten kaikki kuvan värit. Sonyn kameroiden valikoista löytyy wb-osio, jossa voit valita joko keinovalon (lamppu) tai päivänvalon (aurinko). Sisällä kuvattaessa käytä lamppua, ulkona taas päivänvaloa. Kolmikennoissa valkobalanssin voi itse jopa säätää, jotta saisi kuvasta parasta mahdollista. Tämä tapahtuu laittamalla esimerkiksi valkoinen paperinpala kameran eteen, ja loggaamalla valkoinen paperista. Jos taas loggaat vihreästä wb:n, saat hieman kellertävää kuvaa. Jne...

Kolmikennoissa on myös mahdollisuus säätää suljinnopeutta, eli englanniksi shutter speediä. Kuvan suljinnopeus määrää kuvan tarkkuutta. Suljin määrittää, kuinka kauan aukko on auki yhtä freimiä kohden. Eli mitä korkeammalla suljin on, sitä tarkempaa kuva on. Mitä alhaisemmalla suljin on, sitä suhruisempaa kuva on. Nopeaa kuvaa, kuten flippejä, on hyvä kuvata nopeammalla sulkimella. Mutta mitä ylemmäksi menet, eli mitä nopeampi suljin, sitä vähemmän värejä on kuvassa.

Kolmikennokameroita käyttävät yleensä kuitenkin vain ammattilaiset. Ne todellakin ovat kalliita, ja skeittikuvaus kaiken lisäksi on vauhdikasta: kameroita, linssejä ja vaikkapa valoja saattaa hajota dekin osuessa kameraan taikka kiven mennessä laakereihin kuvatessa runia. Runin kuvaaminenhan tarkoittaa sitä, että myös kuvaaja on laudalla ja kuvattava tekee useita temppuja. Linen, eli yksittäisen tempun kuvaaminen saattaa tapahtua fisulla tai zoomilla, tai vaikka laudan päältä zoomaten, tai jopa puskan takaa väijyen. Kuvausmahdollisuuksia on rajattomasti.

Kameraa hankkiessa kannattaa selvittää kameran eri ominaisuuksia tarpeisiin vaatien. Skeittikuvauksessa siis laaja polttoväli on ainakin hyvin tärkeä osa kameraa. Yksikennoisiin saa fisulinssejä jo suhteellisen halvallakin, Suomen Luontokuvaliitto ainakin tarjoaa fish-eye-lisäkettä 0,3 kertoimella 84:ään euroon. Kolmikennoon, kuten suosittuun Sonyn vx-1000:nteen, tulisi hankkia Century Opticsin iso fish-eye-lisäke. Hyvä lisäke ei tuota kamalia mustia surureunoja kuvan reunoille. Century tekee nykyään myös yksikennoisille kameroille pienemmillä kierteillä ison "death-linssin" pikkuveljeä, "baby-deathia". Siis jos hyvä jälki kiinnostaa, on Centuryn linssin hankkiminen pakollista. Raha saattaa kuitenkin olla esteenä, sillä isompi linssi maksaa noin 1500 euroa ja pienempi 500 euroa.

Kuvauksesta - ja skeittikuvauksesta - voisi kirjoitella kuitenkin loputtomiin, mutta tämä saa riittää. Mukana oli tuiki tarpeellisia ohjeita kaikille kuvausta alotteleville, ja ehkä joillekin harrastajillekin.

Aiheeseen liittyviä linkkejä:

Suomen Luontokuva, pl 22, 33311 Tampere, puh. 03-3445055, fax 03-3450044. Ei nettikauppaa.