Ensi-illassa peruspätkä 5
K13:sta eteen kerääntyneen ihmismäärän paljoudesta saattoi päätellä että peruspätkä 5:sen traileri tehnyt tehtävänsä. Kolmesataa ihmistä oli tullut kotiensa lämmöstä kylmään ja pimeään marraskuiseen iltaan palelemaan teatterin ulkopuolelle. Sisällä tunnelma oli lämpimämpi yleisön hurratessa ja laulaessa leffan mukana.
Vanhaa partaa lämmitti että tämä niin sanottu nykynuoriso jaksaa harrastuspohjalta nähdä vaivaa. Kamera oli kiertänyt ympäri maailmaa, joten kuvauksissa ei tarvinnut tyytyä kotosuomeen. Ulkomailta oli myös löytynyt enemmän tai vähemmän paikallisia rullaajia nauhalle. Editointi oli jotain dogin ja transworldin väliltä, parhaat kikat oli valittu molemmista maailmoista. Ja vaikka kaarlen sanoja lainaten: "juoni on tylsä ja yksitoikkoinen. Ja näyttelijäsuoritukset on kehnoja ja näyteltyjä", onnistuu peruspätkä viihdyttämään koko kestonsa ajan. Leffasta välittyy hyvä "meininki" eikä juttuja tehdä rutistamalla, tosin luomisen tuskaa on tietysti aina. Tuskaa on varmasti riittänyt, sen verran monta hammeriä leffasta löytyy. Turha niitä temppuja on lähteä tähän listaamaan, toteampa vain että ei suomiskedeyksen tulevaisuudesta tarvitse olla huolissaan. Jos siis joku on joskus ollut, huolissaan.
Tiivistettynä: peruspätkä 5 on katsomisen arvoinen leffa, ehkä jopa pakko nähdä, tietää ainakin mistä kaverit puhuu.