Summer opening jam in the PIT 10.6.2000
Idea kisoista tuli esille jo kevättalvella 2000. Tällöin alettiin tehdä myös alustavia suunnitelmia mahdollisista uudistuksista esteiden suhteen. Suunnitteilla ei ollut mitään suurta, lähinnä puhuttiin kisoista paikallisten välillä. Hollolan Kunnan näytettyä vihreätä valoa uudistuskustannusten suhteen alkoivat suunnitelmat kuitenkin kasvaa entistä kunnianhimoisemmiksi. Hankkeelle antoi myös ison potkun eteenpäin Hollolan nuorisovaltuuston mukaantulo järjestelyihin.
Lumien sulettua alkoivat vanerit vääntelehtiä ja parkki alkoi esittää rapistumisen merkkejä. Kunta lupasi kuitenkin toimittaa puutavaraa hyvissä ajoin paikalle, jotta korjaus- ja uudistustyöt pääsisivät alulle. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan puut saatiin paikalle vasta edellisenä maanantaina. Myös sponsoriasiat eivät näyttäneet valoisilta. Mukaan oli siihen mennessä lähtenyt vasta Coca-Cola sekä McDonald’s. Kun toivo oli jo menetetty sponsoreiden suhteen, alkoi niitä putoilla joka suunnasta. Loppujenlopuksi palkintoja oli kertynyt iso kasa. Silti huolenaiheita riitti. Härvelit valmistuivat hitaasti vesisateesta ja rakentajapulasta johtuen. Sähköllä toimivat työkalut eivät jostain syystä pitäneet ylimääräisestä vedestä ja sanoivatkin itsensä irti. Säätiedotuksia seurattiin intensiivisesti joka päivä. Vasta päivää kahta ennen kisoja alkoi näkyä valoa tunnelin päässä. Säätiedotukset lupailivat hyviä kelejä koko viikonlopuksi ja rakennusapua ilmestyi mielinmäärin. Esteet valmistuivatkin kello 1:00 edellisenä aamuyönä.
Lauantai valkeni kirkkaana ja lämpimänä. Paikka kuhisi niin pieniä kuin isompiakin rullalautailusta kiinnostuneita ihmisiä jo aamusta asti. Viidakkorumpu oli soinut kauas ja varsinkin internet oli jälleen kerran osoittanut hyödyllisyytensä, sillä sana oli kiertänyt pitkälti ympäri Suomea. Paikalle vääntäytyi paikallisten lisäksi myös skeittareita jopa SM-tasolta. Taidonnäytteitään saapuikin esittämään mm. Jani Laitila, Juho Liesmäki, Juhani Salo, Räd Mike sekä Harri Puupponen.
Sarjoja oli kaksi, alle ja yli 18-vuotiaat. Molemmat sarjat saivat runsaahkon osanoton. Paikallisten kotikenttäetu näkyi tasaisen puhtaissa seteissä (allekirjoittaneen suorituksia lukuun ottamatta), mutta silti vierailijoiden lahjakkuus ei antanut sille yliotetta. Karsinnoista suoriutui finaaleihin yhteensä yhdeksän kisaajaa, alle 18-v sarjasta kolme, sekä yli 18-vuotiaista kuusi. Finaaleista karsiutui kovista nimistä mm. Jarkko Poropudas, joka kylläkin hämmästytti yleisöä harjoituksissa mm. nollieheelflip noseslideillään. Myös monia puhtaita suorituksia esittäneitä vetäjiä kuten Teemu Lehtonen ja Ville Räty putosivat kisasta.
Finaaleissa nähtiin jälleen kerran yllättäviä ja päätä huimaavia suorituksia. Yleisön herätti mm. Jari Niirasen boardslide kokomatkan korkeaa kinkkikaidetta pitkin ja Juhani Salon sekä Janne Siltasen flippipitoiset ranit. Kisan yllättäjänä toimi kuitenkin paikallinen nuorimies, kisan mustaksi hevoseksi kutsuttu Kalle Polkutie, jonka tasaisen varmat ja vauhdikkaat ranit jättivät taakseen kaikki ennakkosuosikit. Nuorten sarjassa kilpailu oli kovaa kolmen finalistin kesken. Porukan pesi kuitenkin ylivoimaisesti Turun Jere Thornburn, jonka haardeilla ja crooksitransfereilla vaakakaiteeseen olisi pärjätty jopa vanhempien sarjassa.
Kilpailut olivat kaikinpuolin onnistuneet, eikä kellään ollut tylsää. Melanooman vaara kasvoi suureksi auringon porottaessa kisakansan kasvoille kuivattaen kurkut, mutta janoa yleisö tuskin tunsi. Suuri kiitos kuulukin kaikilla kilpailuja sponsoroineille, sekä Hollolan kunnalle, jota tuskin kukaan voi kutsua yhtä pihiksi kuin naapurissa sijaitsevaa ”urheilukaupunkia” Lahtea ja ehdottomasti säiden jumalille, jotka vihdoin suosivat niin kaltoin aiemmin kohtelemaansa Hollolan parkkia.
Teksti: Teemu-Oskari Korhonen, A.K.A. Ben.